Jaatisen syntyhistoria
Olipa kerran, ammoisina aikoina perheitä, jotka olivat hyvin surullisia.
Monimutkaisia teitä nämä perheet löysivät toisensa ja alkoivat yhdessäolon myötä pikku hiljaa huomata, että elämässä on vielä toivoa ja jopa ilonpilkahduksia.
Eräänä päivänä muutama näistä perheistä oli onnistunut jopa osallistumaan ulkoilmakonserttiin, mitä he eivät olisi uskoneet mahdolliseksi vain vähän aiemmin. Iltasella koko joukko oli väsynyt, mutta hyvällä tuulella.
Joku keksi kaivaa kaapista videon, sillä muuta joukko ei oikein jaksanut. Video oli itse äänitetty, 70-luvun TV-elokuva Onnellinen mies Arto Paasilinnan kirjan pohjalta.
Ihmeellinen kokemus. Joukko eläytyi siltainsinööri Akseli Jaatisen kohtaloon pienessä kunnassa, jossa insinöörillä oli jonkin asteisia, ettemme sanoisi melko isojakin, haasteita. Näistä haasteista löydettiin analogiaa perheiden omiin tilanteisiin, omiin kokemuksiin vammaisen lapsen asioiden järjestämisessä kunkin omassa kunnassa.
Insinööri Jaatinen osoittautui kekseliääksi, pitkäjänteiseksi, reiluksi, rohkeaksi, luovaksi. Ja onnistui lopulta saavuttamaan omintakeisen tilan, jossa hän oli kohtuullisen onnellinen. Ja mitäpä ihminen voisi muuta toivoa kuin kohtuullista onnellisuutta.
Kun päätettiin perustaa yhdistys, jonka tavoite on etsiä iloa ja luovia ajatuksia vammaisen lapsen ja perheen tilanteisiin diagnoosi- ja kuntarajattomasti, muistettiin Akseli Jaatinen. Soitettiin Arto Paasilinnalle ja saatiin lupa käyttää nimeä.
Muistuttamaan, että kuten siltainsinööri, myös vammaiset lapset ja perheet ovat rohkeita, pitkäjänteisiä, luovia - ja kykeneviä löytämään oman tiensä.
Ensimmäinen Jaatisen jäsenmaksun maksanut jäsen oli kirjailija Arto Paasilinna.