SDP

"SDP:n vammaispolitiikka perustuu SDP:n vuonna 2016 hyväksytyn vammaispoliittisen ohjelman määritelmän mukaisesti sosialidemokratian keskeisiin arvoihin: ihmisarvon ja vapauden kunnioittamiseen, tasa-arvon toteuttamiseen, yhteisvastuuseen ja oikeudenmukaisuuteen. Oikeus yhteiseen hyvään kuuluu kaikille.Yhteiskunnan tulee arvostaa moninaisuutta ja ihmisten erilaisuutta. Jotta pääsemme siihen, on asenteiden muututtava. Tarvitsemme lisää toisistamme välittämistä ja arvostusta kanssaihmisiämme kohtaan. Vastuu kuuluu jokaiselle.

Hyvinvointi vaatii osallisuutta. Jokaisella kansalaisella on oltava oikeus olla yhteiskunnan tasa-arvoinen jäsen ja oikeus vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen ja omiin elinoloihinsa riippumatta hänen iästään, toimintakyvystään, koulutuksestaan, varallisuudestaan tai syntyperästään.

Osallisuuden lisääminen sekä sosiaalisten ja terveyserojen kaventaminen ovat hyvinvointipolitiikan perustehtäviä.

SDP haluaa rakentaa Suomea, jossa vammaiset henkilöt ovat aktiivinen ja yhdenvertainen osa yhteiskuntaa. Vammaisten henkilöiden yhdenvertainen osallisuus yhteiskunnassa tarkoittaa hyvää yhteiskuntaa kaikille.

Näitä arvoja on toteutettava myös Euroopan unionissa. YK:n vammaisyleissopimus tulisi ratifioida jokaisessa jäsenmaassa, ja toimeenpanoa tukea eurooppalaisen tason päätöksillä.

Tieto- ja viestintäteknologian osalta tehdään paljon EU-tason lainsäädäntöä. Uudistuksissa on huomioitava kaikkien ryhmien osalta saavutettavuus ja esteettömyyden vaatimukset.

Palveluiden saatavuus ja asumisen esteettömyys ovat tärkeitä tavoitteita Suomessa mutta välttämättömiä jokaisessa EU-maassa. Hankintadirektiivin kaltaisissa ohjauksissa on huomioitava mahdollisuus tehdä kansallisia ratkaisuja, jotta vammaisten ihmisten arkisen elämän turvaamiseen tarkoitetut, säännölliset palvelut pystytään toteuttamaan yhdenvertaisesti

SDP:n keskeiset vammaispoliittiset tavoitteet

• yhdenvertaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen

• itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutuminen

• ihmisen omatoimisuuden ja hyvän arjen edistäminen

• oikeus elinikäiseen oppimiseen ja työhön

Muutamia poimintoja SDP:n vammaispoliittisesta ohjelmasta:

Omaishoitoperheet

Omaishoitosuhde saattaa alkaa monin tavoin. Ikääntymisen lisäksi vakava sairastuminen, onnettomuus tai vammaisen lapsen syntymä voivat olla omaishoidon aiheuttajia. Oli tilanne yllättävätai ennakoitava, on tärkeää, että koko omaishoitoperheen tuen tarve huomioidaan. Perheen on saatava riittävästi tukea, tietoa, neuvontaa, ohjausta ja tarvittaessa sopeutumisvalmennusta.

Myös viranomaisten osaamista pitää vahvistaa ja kehittää esim. ensitietopaketti tiedon antamiseen. Se, miten perheille kerrotaan esim. vammaisen lapsen syntymästä tai siitä, mistä saa tietoa ja vertaistukea, on äärimmäisen tärkeää perheiden kannalta. Vastaavanlaista tietoa ja tukea tarvitsevat myös perheet, joiden lapsi/perheenjäsen vammautuu sairauden tai onnettomuuden seurauksena.

Omaishoidon tuki on järjestettävä siten, että perheen toimeentulo on turvattu myös siinä tapauksessa, että omaishoitaja joutuu jäämään pois työelämästä. Tarvittaessa hoitajalle on mahdollistettava työssäolo riittävillä tukitoimilla ja palveluilla. On tärkeää tukea eri tavoin työssäkäyviä ja ns. etäomaishoitajia. Työelämään osallistuminen ei vain paranna taloudellista toimeentuloa vaan monesti myös omaishoitajan jaksamista.

Työelämän joustoja tulee kehittää edelleen, niin että ne mahdollistavat vammaisten lasten vanhempien työssäkäynnin, työn ja omaishoidon yhdistämisen sekä paluun samaan työpaikkaan omaishoitojakson jälkeen. Joustojen kehittämisessä yhteiskunnan on kannettava osa vastuusta, jotta vammaisten lasten vanhempien työmarkkina-asema ei heikkene.

Varhaiskasvatus ja harrastukset

Vammaisella lapsella tulee olla mahdollisuus esteettömään ja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen yhdessä muiden lasten kanssa. Samalla myös vammattomat lapset oppivat kunnioittamaan yhdenvertaisuutta ja erilaisuutta. Lisäksi on huomioitava, että on pieni joukko vaikeavammaisia lapsia, jotka tarvitsevat päivähoitoa vanhempien työssäkäynnin ajaksi, mutta jotka eivät pärjääryhmässä.

Yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien takaamiseksi tulee varmistaa, että vammaisille lapsille on riittävästi päivähoitopaikkoja sekä ammattitaitoista ohjausta varhaiskasvatuksessa. Lisäksi on huolehdittava riittävistä avustaja-ja apuvälineresursseista.

Varhaiskasvatusta ja kuntoutusta on tarvittaessa tarjottava kotiin, ei pelkästään ryhmään kodin ulkopuolelle. Vammaisella lapsella on oltava ikätovereidensa kanssa yhdenvertainen ja tasa-arvoinen mahdollisuus kokea osallisuutta, osallistua arjen toimintaan ja harrastuksiin. Vammaiset ja erityisjärjestelyjä tarvitsevat lapset pitää ottaa huomioon kaikessa harrastustoiminnassa.

Koulutuksen tasa-arvo

Koulutuksellinen tasa-arvo muodostaa perustan suomalaiselle hyvinvoinnille. Hyvät oppimisen edellytykset pitää taata jokaiselle. Jotta yhdenvertaisuus koulutuksessa toteutuu, on tärkeää, että tukea tarvitsevat lapset, koululaiset ja opiskelijat saavat oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisen tuen.Yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien takaamiseksi kuntien käytäntöjä tulee yhtenäistää.

Jotta tasavertainen osallisuus kouluissa toteutuu, on vammaisten oppilaiden tukena oltava riittävästi koulunkäyntiavustajia.Opettajien ja opinto-ohjaajien osaamiseen vammaiskysymyksissä on satsattava sekä tutkinto- että täydennyskoulutuksessa.

Koulujen opetuskäytäntöjen kehittäminen monimuotoisuutta ja tasavertaista osallisuutta (inkluusio)edistäväksi on otettava valtakunnalliseksi ohjelmaksi. Näin turvataan kaikkien paras oppiminen ja kaikille turvallinen oppimisympäristö.

Vammaisille nuorille on turvattava valmentavan koulutuksen, ammatillisen ja lukiokoulutuksen sekä korkea asteen koulutuksen saatavuus. Opinto-ohjausta ja opinto-ohjaajien osaamista on kehitettävä niin, että vammaisia nuoria kannustetaan jarohkaistaan etenemään peruskoulun jälkeisiin opintoihin.

Mahdollisuus työelämään kuuluu kaikille

Kaikilla ihmisillä on oikeus työhön. Vammaisuus ei saa johtaa erilaiseen kohteluun työelämässä – jo kansainväliset sopimukset edellyttävät työelämän tasa-arvoa. YK:n vammaissopimusedellyttää hyvältä työympäristöltä, että se on avoin, osallistava ja vammaisten henkilöiden saavutettavissa. YK:n vammaissopimuksen mukaisesti vammaisille ihmisille tulee maksa samaa palkkaa samasta työstä kuin ei vammaisille. maisilla tulee olla oikeus työhönvalmennukseen. Palvelu tulee ensisijaisesti myöntää työvoimapoliittisena palveluna. Lisäksi tulee selvittää pitkäkestoisen, jopa pysyvän työhönvalmentajapalvelun järjestäminen Kelan ja työeläkejärjestelmien tai kunnan puitteissa. Työolosuhteiden järjestelytuissa tulee huomioida vammaisen henkilön yksilölliset tarpeet.

Kuntoutuksesta

Kuntoutuspalveluihin pääsyä on helpotettava ja järjestämisvastuuta selkeytettävä. Kuntoutukseen pääsyn kriteeriksi tulee ottaa kuntoutuksen tarve ja asiakkaan kokonaistilanne sekä tavoitteet.

Se, miten tai minkä ikäisenä vamma on syntynyt, ei saisi määrittää kuntoutustoimenpiteiden kestoa, laatua tai saatavuutta. Tietoa ja neuvontaa kuntoutuspalveluihin pääsystä ja kriteereistä tulee lisätä ja selkeyttää. Vastuuta neuvonnasta ja ohjauksesta tulee antaaasiantuntijoille. Ammatilliseen kuntoutukseen tulisi rakentaa yksi sisääntuloreitti. Tämä taho vastaisi asiakkaiden tapaamisesta ja tilanteiden kartoittamisesta sekä ohjaamisesta tarkoituksenmukaiseen kuntoutukseen.

Taloudellinen tuki on selkiytettävä (tuki toimeentuloon/tuki kuntoutukseen/vammasta aiheutuvien kustannusten korvaus/omaishoitajan ansiomenetyksen kompensointi). Pysyvästi vaikeavammaiselle henkilölle tulee tehdä pitkäkestoisiakuntoutuspäätöksiä toistuvasti haettavien kuntoutuspäätösten sijaan."