Jaatisen muistilista kuntoutussuunnitelman tekemiseen
|
|
Kuntoutuksella tarkoitetaan yleensä toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään vajaakuntoisen tai vammaisen henkilön mahdollisimman hyvää omatoimista suoriutumista ja toimintakykyä. Aikuista kuntoutettaessa pyritään ensisijaisesti palauttamaan ongelmallinen tilanne ennalleen hänelle ominaiselle tasolle, mutta lasten kohdalla tilanne on paljon laajempi. Lapsen kehitystä tuetaan koko kasvuiän ajan ja tavoitteena on tuleva työ- ja toimintakyky. (Lastenneurologia, 1997, 594)
Kuntoutuksen määritelmiä
- Kuntoutuksen avulla sairauden tai vamman aiheuttamia haittoja jokapäiväiseen elämään voidaan monin tavoin korjata ja ehkäistä. Kuntoutus on monipuolista toimintaa sairastuneen tai vammautuneen henkilön työ- tai toimintakyvyn säilyttämiseksi, parantamiseksi sekä elämänlaadun kohentamiseksi. Lähde: Kela
- Kuntoutus on lääkinnällisten, sosiaalisten, kasvatuksellisten ja ammatillisten toimenpiteiden koordinoitu kokonaisuus, jolla pyritään kohentamaan yksilön toimintakyky parhaalle mahdolliselle tasolle.Lähde: WHO 1969
- Kuntoutus ei tähtää vain vammaisten ja vajaakuntoisten henkilöiden valmentamiseen sopeutumaan ympäristöönsä, vaan se kohdistuu myös heidän välittömään ympäristöönsä ja koko yhteiskuntaan heidän sosiaalisen integraationsa edistämiseksi. Lähde: WHO 1981
Jako lääkinnälliseen, kasvatukselliseen, sosiaaliseen ja ammatilliseen kuntoutukseen
Lääkinnällinen |
Terveyskeskukset ja sairaalat järjestävät lääkinnällistä kuntoutusta.
Vaikeavammaisilla (määritelmä vaikeavammaisuudesta löytyy Kelan sivulta)on oikeus Kelan järjestämään lääkinnälliseen kuntoutukseen. Lapsen on mahdollista saada Kelan kuntoutuspalveluja, kun lapsi on vaikeavammainen ja saa korotettua tai ylintä alle 16-vuotiaan vammaistukea. Kuntoutuksen saaminen on siis sidottu vammaistukeen: jos lapsi ei saa määrättyä vammaistukea, kuntoutusta ei Kelan järjestämänä saa. Vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus perustuu kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan. Se tehdään kuntoutujan hoidosta vastaavassa julkisen terveydenhuollon yksikössä yhteistyössä kuntoutujan kanssa. Kela suosittelee suunnitelman tekoa Kelan lomakkeelle KU207. (Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön nettisivu)
Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja (Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 28.6.1991/1015):
- kuntoutumista ja kuntoutuspalveluja koskeva neuvonta ja ohjaus
- kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus työ- ja toimintakyvyn arviointeineen ja työkokeiluineen
- fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia ja muut näihin rinnastettavat toimintakykyä parantavat ja ylläpitävät terapiat ja toimenpiteet
- apuvälinepalvelut, johon kuuluu apuvälineiden tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto
- sopeutumisvalmennus, jolla tarkoitetaan kuntoutujan ja hänen omaistensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen jälkeisessä elämäntilanteessa
- edellä mainituista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa
- kuntoutusohjaus, jolla tarkoitetaan kuntoutujan ja hänen lähiyhteisönsä tukemista ja ohjausta sekä kuntoutujan toimintamahdollisuuksiin liittyvistä palveluista tiedottamista
- muut näihin rinnastettavat palvelut.
|
Kasvatuksellinen |
Laveasti määriteltynä "kasvatuksellinen kuntoutus" voi kattaa kaikki kuntoutustoimenpiteet, jotka tähtäävät uuden oppimiseen eri elämäntilanteissa, joissa halutaan muutosta ihmisen toimintakykyyn. Kasvatuksellista kuntoutusta voi olla esimerkiksi:
- varhaiskuntoutus, jonka tavoitteena on tukea sekä lapsen kehitystä että koko perhettä
- vammaisen lapsen koulutuksen järjestäminen kuten erityiskasvatus päiväkodissa, erityisopetus koulussa
|
Sosiaalinen |
Tavoitteena on edistää kuntoutujan ja hänen elinympäristönsä välistä vuorovaikutusta niin että kuntoutujalla olisi mahdollisuus suoriutua erilaisista sosiaalisista tilanteista sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. Sosiaaliseen kuntoutukseen voidaan sisällyttää mm. asumis-, kuljetus- ja tulkkipalvelut, kotiapu, vammaispalvelut, lastensuojelu ja perhekuntoutus, sosiaaliturvan erityismuodot, erityispäivähoito ja kehitysvammapalvelut. Joissakin tapauksissa toimeentulotuki voidaan nähdä kuntouttavana. (Kähäri-Wiik, Niemi, Rantanen: Kuntoutuksella toimintakykyä 2000) |
Ammatillinen |
Tarkoituksena on parantaa tai ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. (Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön nettisivu) |
Yhteiskunnan tarjoamat kuntoutuspalvelut
Yhteiskuntamme tarjoaa kuntoutusta lakisääteisenä ja harkinnanvaraisena. Kuntoutuspalvelut ja -etuudet määräytyvät kuntoutuslainsäädännön perusteella. Lue kuntoutuslainsäädännöstä lisää wikipediassa Vastuu kuntoutuksen järjestämisestä jakautuu monelle eri taholle. Sosiaali- ja terveydenhuollolla, sosiaalivakuutuksella ja työhallinnolla on jokaisella omat kuntoutustehtävänsä. (Lähde: Kuntoutusselonteko 2002, STM:n julkaisuja 2002:6)
- Lakisääteinen kuntoutus voi olla järjestäjää erityisesti velvoittava, jolloin on järjestettävä palvelut kaikille, jotka täyttävät lain asettamat ehdot. Esim. Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus ja ammatillinen kuntoutus, tapaturma- ja liikennevakuutuslain perusteella järjestettävä kuntoutus sekä eräät vammaispalvelut.
- Lakisääteisiä, mutta käytettävissä olevista voimavaroista riippuvia ovat edellä mainittuja vammaispalveluja lukuun ottamatta kaikki muu sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutus, peruskoulun erityisopetus, ammatillinen erityisopetus ja työhallinnon ammatillinen kuntoutus.
Muut kuntoutuspalvelut
On olemassa monilukuinen joukko erilaisia kuntoutuspalveluja ja -välineitä, joiden kustannuksia yhteiskunta ei välttämättä korvaa. Näistä pyydämme lähettämään vinkkejä!
Lapsen kuntoutus
YK:n Lapsen oikeuksien julistus (20.11.1959) edellyttää, että ”Lapsen, joka on ruumiillisesti, henkisesti tai sosiaalisesti vajaakykyinen, tulee saada erityistä tilansa edellyttämää erikoishoitoa, -kasvatusta ja -huolenpitoa.”
Ensisijainen vastuu lasten ja nuorten kuntoutuksesta on kotikunnalla (lähde: Kela). Lasten kuntoutuksesta on yhtälailla säädetty laissa (kuin aikuistenkin), joten vastuutahoja on muitakin kuin kunta, Kelakin kyllä omalta osaltaan.
Lapsen kuntoutus ei käsitteenä ole yksiselitteinen. Vammaisella lapsella voi olla monenlaisia tukitoimia ja asiayhteydestä riippuen kuntoutus voi muodostaa joko laajan tai suppean osan tuosta kokonaisuudesta. Esimerkiksi päivähoidossa käytetään vaihtelevasti kuntoutusnimikettä erityisistä toimista, koulussa taas puhutaan erityispedagogiikasta ja opetus/oppimissuunnitelmista. Lastenneurologiseen kuntoutukseen kuuluu seulonta, varhaiskuntoutus, kuntoutustutkimus, kuntoutussuunnitelman tekeminen ja toteuttaminen sekä seuranta.
Lapsen kuntoutus ei siis tarkoita pelkästään erityissairaanhoitoon liittyvää lääkinnällistä kuntoutusta ja tutkimusta, vaan sillä tarkoitetaan järjestäytynyttä, suunnitelmallista ja moniammatillista lasta kuntouttavaa toimintaa. Lapsen ja perheen kannalta kokonaisuus on tärkeä. Hyvän kuntoutuksen edellytys on, että kuntoutus on hyvin suunniteltu ja organisoitu ja että järjestelyt toimivat sujuvasti arjessa.
Kuntoutussuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma on kuntoutumisen kokonaisjärjestelyjen tueksi laadittu kirjallinen asiakirja, joka on usein lakisääteinen. Kuntoutussuunnitelmassa luetellaan tutkimusten ja kuntoutujan (ja perheen) kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta päätetyt tarpeelliset toimenpiteet aikatauluineen ja toteutusvastuineen.
Kuntoutuksen suunnitteleminen ja organisoiminen on hyvin tärkeä. Kuntoutuksen toteuttamisesta (käytännön toteuttamisesta ja kulujen maksamisesta) vastaa useimmiten monta eri tahoa, vain hyvällä suunnittelulla kaikki tahot voidaan saada toimimaan yhteen lapsen parhaaksi.
Kuntoutussuunnitelma Kelalle Kuntoutussuunnitelmalla usein käsitetään nimenomaan Kelalle toimitettavaa paperia, joka toimii hakemuksena Kelan 'vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen palveluille' (kuten terapioille, sopeutumisvalmennukselle jne). Suunnitelman laatimiseksi on annettu tarkat ohjeet ja se laaditaan joko Kelan kuntoutussuunnitelmalomakkeelle (Ku 207) tai B-lääkärinlausuntoon, jos siitä käyvät ilmi vastaavat tiedot. Kelalle toimitettavan kuntoutussuunnitelman allekirjoittaa julkisen terveydenhuollon lääkäri. Yleensä kuntoutussuunnitelmapalaveriin osallistuu lääkärin ja vanhempien lisäksi kuntoutuksen kannalta tärkeitä henkilöitä, kuten terapeutteja.
Jokapäiväisen kuntoutuksen suunnitteleminen, siten kuin se käytännössä toteutetaan lapsen ja perheen arjessa, saattaa olla sitten vielä toinen tarina (kuin ns. virallinen Kuntoutussuunnitelma Kelan hakemuksena). Katso Jaatisen muistilista kuntoutussuunnitelman tekemiseen, siitä voi olla apua.
Mitä on hyvä kuntoutus?
Valitettavan usein perheet kokevat, että kuntoutus (ja muut tukitoimet) ovat puutteellisia ja hajanaisia.
Matti Koivikko ja Salla Sipari esittävät kirjassa Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus (Vajaaliikkeisten Kunto ry 2006), näkökulman kuntoutuksen uudenlaiseen järjestämiseen ja epäkohtien korjaamiseen.
Millainen kuntoutuksen pitäisi mielestäsi olla, että se olisi hyvä?
Aiheesta muualla
Kuntoutus ja Kuntoutussuunnitelma Wikipediassa
Sosiaali- ja terveysministeriö -> kuntoutus
Kela -> kuntoutus
|
|
