PRESIDENTIN VAALIT
Jaatisposti esitti presidenttiehdokkaille kaksi kysymystä. Ehdokkaista kuusi (6) vastasi kysymyksiin ja heidän joukossaan molemmat toiselle kierrokselle selvinneet ehdokkaat. Lue heidän vastauksensa alla!
Kysymykset ovat:
1) Millaista tietoa teillä on vammaisten lasten ja heidän perheidensä tilanteesta tämän päivän Suomessa?
2) Mitä sanottavaa teillä presidenttinä olisi vammaisille lapsille ja heidän perheelleen? Onko teillä presidenttinä roolia tässä asiassa ja millainen se olisi?
Sauli Niinistö
Pekka Haavisto
SAULI NIINISTÖ
1. Olen saanut tietoa mm. uutisvälineistä, dokumenteista ja myös joltain tutuilta, joilla on vammainen lapsi perheessä. Usein havainnoksi jää toisaalta syvä rakkaus ja toisaalta myös hankalat tai raskaat olosuhteet.
2. Presidentin rooli on minusta eheyttä korostava ja myös laajamittaisiin epäkohtiin puuttumista tai hyvien pyrkimysten kannustamista. Sanomani on tasavertaisuuden sanoma vammaisille lapsille ja heidän perheelleen.
(6.1.2012)
PEKKA HAAVISTO
1. Henkilökohtaisesti olen tutustunut vammaisten elämäntilanteisiin monien vammaisten ystävieni kautta. Kalle ja Maija Könkkölä olivat mukana perustamassa vihreätä liikettä, ja heidän kauttaan olen tutustunut myös moniin muihin vammaisaktiiveihin. Omassa kampanjassani olen tehnyt yhteistyötä mm. Tuomas Tuuren kanssa, joka on tällä hetkellä hyvin aktiivinen vammaisten kansainvälisten oikeuksien puolestapuhuja. Kampanjassani olen käynyt mm. vajaakuntoisten työllistämishankkeissa sekä Invalidiliiton koulutuskeskuksessa Järvenpäässä. Nämä ovat olleet hyviä tilaisuuksia keskustella vammaisten tilanteeseen liittyvistä kysymyksistä. Aiemmin olen vieraillut mm. Helsingissä Lyhty ry:ssä, joka toimii kehitysvammaisten omaehtoisen asumisen puolesta ja tekee hyvin vaikuttavaa työtä. Kun toimin kehitysyhteistyöministerinä, otin esille vammaisten oikeuden koulunkäyntiin mm. Mosambikissa. On tärkeää, että Suomi näissä asioissa puolustaa omia arvojaan - kaikkien lasten oikeutta koulunkäyntiin. Monissa kehitysmaissa koulutuksen kautta vammaisesta lapsesta voi kasvaa myös perheen elättäjä, ja hänen arvostuksensa muuttuu. Vammaisten oikeuksia on pidettävä esillä myös Suomen ulkopolitiikassa ja kehitysyhteistyössä. Kotimaassa keskeisimpinä kipupisteinä ovat kehitysvammaisten nuorten työllistyminen ja itsenäisen asuminen. Jonotusajat itsenäiseen asumiseen ovat edelleen kohtuuttoman pitkiä huolimatta uudesta kotikuntalaista. On todella tärkeätä siirtyä laitosvaltaisuudesta kohti kodinomaista asumista sekä kehitysvammaisten nuorten itsenäistä elämää ja mahdollisuutta palkattuun työhön. Suomen pitäisi myös kiireemmiten ratifioida YK:n vammaissopimus. Olin ajamassa sitä koskevaa kirjausta nykyiseen hallitusohjelmaan, ja tässä monet vammaisjärjestöt olivat vahvana tukena. Kyse on isosta ongelmasta, joka koskee laajaa ryhmää suomalasia kuten: liikuntaesteisiä, kehitysvammaisia, sokeita jne. Oikeudenmukainen yhteiskunta pitää olla hyvä yhteiskunta myös kaikille näille ihmisille. Kuka tahansa suomalainen voi jossakin vaiheessa elämäänsä vammautua tai tulla liikuntaesteiseksi. Esteetön rakentaminen, hyvä kaupunkisuunnittelu, hyvä julkinen liikenne ja hissilliset talot muodostavat yhdyskunnan, jossa kaikkien on parempi elää.
2. Oikeudenmukaisuutta pitää edistää kaikilla tasoilla. Presidentti on kaikkien suomalaisten presidentti. Myös vammaisten lasten ja heidän perheidensä ääntä pitää kuulla yhteiskunnassa. Yhteiskunta voi hyvin, kun sen heikoin jäsenkin voi hyvin. Tasavallan presidenttinä puolustaisin kaikkien suomalaisten ihmisoikeuksia. On myös tärkeää, että presidentti puolustaa vammaisten oikeuksia kansainvälisillä foorumeilla. Toimitaan yhdessä oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta.
(17.1.2012)
MUIDEN VASTAUKSET
Sari Essayah
Paavo Väyrynen
Paavo Lipponen
Eva Biaudet
SARI ESSAYAH
1. Olen itse kasvanut vammaisperheessä, nyt jo edesmennyt kasvattisisareni oli kehitysvammainen. Olen toiminut vuodesta 2004 Kehitysvammaisten Tukiliiton eettisessä neuvostossa ja 90-luvulla Kehitysvammaisten urheilujärjestössä.
2. Presidentti voi yhteiskunnallisena arvokeskustelijana kiinnittää huomiota tärkeänä pitämiinsä asioihin. Ihmisen arvo ei riipu hänen ominaisuuksistaan tai kyvyistään, ei edes työpanoksesta tai veronmaksukyvystä yhteiskunnan hyväksi. Jokainen ihminen on arvokas sellaisenaan, ilman suorituksia tai saavutuksia, eikä sairaus tai vammaisuus vähennä kenenkään ihmisarvoa tai oikeutta elämään. Vammaisperheissä koetaan tunneskaalaa samoine iloineen ja suruineen kuin muissakin perheissä höystettynä vielä väsymisellä, lähiympäristön satuttavilla ennakkoluuloilla, yhteiskunnan byrokratiaviidakossa taisteluilla ja tasapainoilulla oman ja koko perheen jaksamisen kanssa. Hyvä perheyhteys ja keskinäinen rakkaus ja välittäminen auttavat kuitenkin eteenpäin. Jatketaan sisulla ja sydämellä!
(8.1.2012)
PAAVO VÄYRYNEN
1. Olen saanut urani aikana monista kanavista tietoa vammaisten ja heidän perheidensä asioista: suoraan vammaisten ja heidän omaistensa yhteydenottojen tai vierailujen kautta, tuntemalla henkilökohtaisesti vammaisia tai heidän läheisiään, kuulemalla alan asiantuntijoita ja lukemalla aiheesta. Pohjantähti-opiston puitteissa olen mukana järjestämässä kansanopisto-opetusta myös vammaisille. Yhteiskunnassa on vielä liikaa ennakkoluuloja ja kielteisiä asenteita vammaisia kohtaan. Esimerkiksi vammaisten ja vajaakuntoisten asema työmarkkinoilla ei ole vielä tyydyttävällä tasolla. Yhteiskunnallamme ei ole varaa jättää käyttämättä sitä työpanosta ja osaamista, joka monella vammaisella on. Vammaisten työllistämisessä on usein enemmän kyse suvaitsevaisuudesta ja valmiudesta pieneen joustavuuteen kuin isoista rahamääristä.
2. Lähtökohtaisesti vammaisia lapsia ja heidän perheitään koskevat etuudet, palvelut ja lainsäädäntö eivät kuulu presidentin toimivallan ja tehtävien piiriin. Presidentti voi kuitenkin puheissaan, kirjoituksissaan ja muissa kannanotoissaan kiinnittää arvojohtajana huomiota myös vammaisten asemaan, jos hän näkee sen esimerkiksi tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutumisen näkökulmista tarpeelliseksi. Näin myös toimisin itse presidenttinä. Tärkeintä on se, että vammaisten osalta toteutuisivat myös käytännössä samat perus- ja ihmisoikeudet kuin muidenkin kansalaisten kohdalla. Näitä ovat muun muassa oikeus hyvään koulutukseen ja mahdollisuus osallistua työelämään, todellinen oikeus valita asuinpaikka sekä oikeus läheisiin ihmissuhteisiin, myös seurusteluun. Vammaisten lasten perheiden osalta on tärkeää huolehtia heidän jaksamisestaan. Se on välttämätön edellytys myös vammaisten hyvinvoinnille. Myös vammaisten ja heidän perheidensä kuulemisessa heitä koskevissa asioissa on vielä yhteiskunnallamme vielä parantamista. Jos minut valitaan presidentiksi, haluan jatkaa tutustumista vammaisten sekä heidän perheidensä ja hoitajiensa arkipäivään esimerkiksi maakuntavierailujeni yhteydessä.
(10.1.2012)
PAAVO LIPPONEN
1. Olen ollut tekemisissä usean perheen kanssa, joissa on vammainen lapsi. Erityisesti minuun on tehnyt vaikutuksen vanhempien rakkaus ja sitoutuminen lapsen hyvinvoinnin turvaamiseen.
Suomalaisessa yhteiskunnassa erilaiset vähemmistöt eristetään helposti marginaaliin. Kielteiset asenteet johtuvat usein kokemusmaailman kapeudesta. Asenteisiin voidaan tiedon lisäämisen ohella vaikuttaa esimerkiksi harjoitetulla politiikalla. Olen itse avoimen ja suvaitsevaisen Suomen kannalla. Meidän tulee opettaa lapsillemme suvaitsevaisuuden merkitys ja kunnioittava suhtautuminen toisiin ihmisiin.
2. Näen tasavallan presidentin roolin tasa-arvon toteutumisen edistämisessä arvojohtajana. Vammaisen lapsen oppimista ja opintoja tulee edistää kaikin tavoin ja pitää mahdollisena myös itsenäistä elämää. Yhteiskuntaa patistaisin tukemaan vanhempia arjen jaksamisessa ja tarjoamaan vammaisille lapsille todelliset mahdollisuudet pärjätä. Siihen tarvitaan monenlaista tukea julkisista palveluista sekä vammaispolitiikan valtavirtaistamista, vammaisten näkökohtien ottamista huomioon kaikessa, liikenteestä ja rakentamisesta alkaen.
(12.1.2012)
EVA BIAUDET
1. ja 2. Tunnen vammaisten lasten ja heidän perheensä tilanteet hyvin ja tämän väestöryhmän haasteet ovat niitä asioita joita parhaiten muistuu mieleen ajastani peruspalveluministerinä. Minulle on tärkeää, että jokaisella ihmisellä on hyvä elämä ja kokee olevansa tärkeä. Haluaisin, että mahdollisimman moni vammainen lapsi voisi asua perheensä kanssa, käydä koulua muiden kanssa avustajan tuella ja että jokaisella kunnalla olisi valmiudet tukea perheitä sekä arjessa että tarjoamalla mahdollisuuksia lapsille myös harrastuksiin. Tuen tulisi olla koordinoitua ja mahdollisimman helposti saatavissa, niin että perheen voimavarat säästetään muuhun kun kunnan hallinnon kanssa taistelemiseen. Presidenttinä voin puhua heikomman puolesta ja nostaa keskusteluun tärkeitä aiheita. Koen, että muun muassa YK:n vammaissopimuksen ratifiointi mahdollisimman pian olisi erittäin tärkeää ja tämän eteen tekisin myös presidenttinä töitä.
(16.1.2012)
Ehdokkaiden vastaukset julkaistiin sitä mukaa, kun ne saatiin. Kaksi ehdokasta ei vastannut lainkaan.
|
|
2012
Ihanat Naiset Kylpemässä ja Kaupungilla 27.1.2012
Koko perheen talviliikuntatapahtumat: Lumilauantait!
iPAD lapsen kommunikaation ja kuntoutuksen välineenä -ilta 7.2.2012
Ihanat Naiset Kylpemässä ja Kaupungilla
Ihanien Naisten Oma Ilta
perjantaina 27.1.2012
Kutsumme Lämpimästi Sinua, Ihana Nainen, Mukaan Joukkoon! Iltatilaisuus alkaa klo 18 Perinteikkään Yrjönkadun uimahallin tilaussaunassa.
Sauna tarjoaa kylpytakin, pyyhkeen, Pefletin, saippuan ja shampoon. Uida voi uimapuvussa tai ilman. Kun siis tuot itsesi paikalle, se riittää.
Saunomisen jälkeen ilta jatkuu myöhemmin määriteltävässä Ravintolassa.
Saunamaksu 15 €, Ravintolassa kukin voi tilata mitä haluaa ja maksaa itse.
Ilmoittautuminen 16.1.2012 mennessä Jaatinen, Vammaisperheiden Monitoimikeskus ry, email: akseli(at)jaatinen.info tai P. 09-4771002
Toimi nopeasti, mukaan mahtuu rajallinen määrä osallistujia. Jos et pääse mukaan koko illaksi, voit luonnollisesti tulla mukaan vaikka vain saunomiseen tai vain illalliseen.
LUMILAUANTAIT 2012
Usean vammaisjärjestön yhteistyössä järjestämät lumialauantait tänä vuonna:
Lauantai 4.2. klo 10.00–15.00 Kokonniemi, Porvoo
Lauantai 4.2. klo 10.00–15.00 Ounasvaara, Rovaniemi (VAU:n Talviliikuntapäivä)
Lauantai 11.2. klo 10.00–15.00 Ellivuori, Sastamala
Lauantai 17.3. klo 10.00–15.00 Vesileppis, Leppävirta
Ilmoittaudu tilaisuuksiin ja lue lisää tästä linkistä
iPAD
lapsen kommunikaation ja
kuntoutuksen välineenä –ilta!
Tiistaina 7.2.2012 klo 18 Majalla
Vellikellonpolku 1, 00410 Helsinki
Jaatinen ry kutsuu mukaan kaikkia,
joita aihe kiinnostaa – niin kokeneempia
käyttäjiä kuin aloittelijoita.
Tarkoitus on vaihtaa tietoa ja kokemusta
iPADin käyttämisestä:
ne, joilla on kokemusta jostakin ohjelmasta
antavat vinkkiä muille.
Illan ohjelma suunnitellaan etukäteen
ja sovitaan, kuka kertoo mistäkin.
Tule innostumaan iPADin käyttämisestä
ja ilmoittaudu seuraavasta tästä linkistä
Muista ilmoittautua tilaisuuteen!
Lisätietoja: Miina Weckroth,
miina.weckroth@jaatinen.info,
puh: 041-5383032
Kaikki Majalla tapahtuvat tilaisuudet löytyvät tapahtumakalenterista
|
|
Kahvikukkaset, aamupäivän vanhempainryhmä
lue lisää
Sählykerho Pohjolan Betoni ja Rapa
lue lisää
Pikku-Miinat -uintiryhmä
lue lisää
Kahvikukkaset - aamupäivän vanhempainryhmä
Lämpimästi tervetuloa,
uudet ja 'vanhat' kahvikukkaset!
Kahvikukkaset on vanhempainryhmä
niille vammaisten lasten vanhemmille, joiden on mahdollista tulla tapaamaan muita ja kahvittelemaan, kun tapaamisen ajankohta on aamupäivällä. Naiset ja miehet, tervetuloa!
tule yksin,
tai tule kaksin
tai vaikka kolmin,
tule (minkä tahansa) lapsesi kanssa
tai tule ilman lapsia
ihan miten Sinulle sopii!
Kahviraha 3 €.
Tule mukaan vaan!
Jos haluat lisätietoja ota yhteys
Kaisa Vuorenmaahan,
email: kaisa.vuorenmaa(at)jaatinen.info
tai puh: 041-5383033
Jaatiskerhot
- Pohjolan Betoni ja Rapa -sählykerho jaatisaikuisille
- Vaikeavammaisten lasten ja koko perheen uintiryhmä Pikku-Miinat
lue lisää kerhoista
|
